tiistai 18. marraskuuta 2008

Aamun ajatus portaista

Rikas mies jos oisin, minulla olisi portaita jotka eivät vie minnekään. Polven vamma esti minua kiipeämästä yläkertaan vuoroaskelilla kuin västäräkki. Sitä tutkittiin koe-eläinten kautta. Aiheutettiin Beaglelle lonkkavika ja juoksutettiin juoksumatolla. Eläinaktivistit varastivat koe-eläimet. Minulle lisättiin vain lääkettä sietääkseni kipua. Minusta tuli mummon isomummo, kun kuljin rappuset askel-viereen systeemillä. On siinä selittelemistä, mihin vaapun. Ei kysytä, miksi vaapun sinne, mihin olen menossa.
Onnistujan tikkaat
----------- 100% - Tein.
---------- 90% - Teen.
--------- 80% - Pystyn.
-------- 70% - Luulen että pystyn.
------- 60% - Voisin. ABC kissa kävelee tikapuita pitkin taivaaseen.

------ 50% - Luulen että voin.
----- 40% - Mikä se oikeasti on?
---- 30% - Kunpa voisin.
--- 20% - En tiedä miten.
-- 10% - En osa.
- 0% - En tee.

Sitä hyvää, mitä minä haluan, teen. Sitä pahaa, mitä minä en halua, en tee. Onnistujan portaat on onnistuneen omaishoitajan ajankäyttökäppyrä. Laskeudun portaita ylösalaisin pää alaspäin kuin laiskiainen alimmalle askelmalle. Kaksi kuukautta harjoittelin kesällä, kun työpaikalla oli nurkanvaltaus ja kaikki piti rakentaa uusiksi. Tulin takaisin, mitään ei ollut tapahtunut. Koskaan en menisi vanhempieni hoitajaksi. Nämä kaksi asiaa olivat menneet umpisolmuun. Jatkaa yrittäjänä työtä, jonka osasin. Nurkanvaltaajat joutuivat turvautumaan uhkailuun välimiesoikeudella. Jos nyt et myy, välimiesoikeus määrää hinnan ja otamme sinulta ilmaiseksi. 

Työhuoneesta sain hinnan, mutta omaishoitajana minusta tuli radioateljeen bisnesenkeli. Sijoitin kaikki rahat välillisesti tai suoraan vanhempieni hoitamiseen. Se sijoitus kannatti, tulihan isästäni kuoltuansa miljonääri ja minusta miljoonien perijätär. 
Koulutusrahastolaki tekee kaiken turhaksi. On ehdoton ikä ja työhistoria, mille portaalle on jäätävä ilman porkkanastipendiä. Kelpasi minun nimikirjoitus vähän nuoremman stipendihakemukseen varmennukseksi suoritetusta yrittäjän ammattitutkinnosta. Meitä yli-ikäisiä opiskelijoita jatkoajalla on niin paljon, että pitää vetää ikä - ja hajurako erottamaan jyvät akanoista. Samaa priorisointia on sotimisen jälkeen Amerikan lipun alla mustien ja valkoisten kohtelussa sodan päätyttyä. On eri koulut, aidatut asuntoalueet ja monta erottavaa tekijää. 
Meillä on kaksi totuutta väreissä, valkoinen ja punainen. Silloin ei ollut vielä Kimi Räikkönen hyytynyt lähtöruutuun. Minulla on vain yksi totuus, ferrarinpunainen verkkokirjoitustaitonen. Se on kaikki, mitä tarvitsen tehdäkseni sitä hyvää, mitä olen halunnut tehdä ja olen tehnyt. Siihen ei ole kenelläkään nokankoputtamista.

Ei kommentteja: