tiistai 7. lokakuuta 2008

Retki meren rantaan

Kenraali ja isäni elivät samat vuodet. Isäni kanssa viimeisiä vuosia viettäessäni käytin henkistä pääomaa; "sillä köyhän ainut huvitus, on vilkas mielikuvitus." Nyt tiedän, se on myötäsyntyinen solumuisti historiasta ennen syntymää ja omasta ajasta elettynä elämänä kuin nahkiaisten tapposuolauksessa. Nahkiaiset ovat ympyräsuisia raadonsyöjiä. Iilimadot ovat samaa sukua. Niitä käytettiin ennen kuppareita verenimijöinä. Poliittinen kenttä on sotatilassa. Nahkiaiset suolataan elävältä hämmentämällä niistä veret ja elo pois. Iilimadot puhuvat ymmyrkäisillä suillaan veretseisauttavia uhkauksia rahan mahdista ja markkinavoimien tuomasta turvallisuudesta. 

Kenraali mielipiteillään on ollut kansan kahtia jakamista vastaan. Suuri suomalainen-kilpailussa pääsi pitkälle. Mutta Rölli voitti kansan äänestyksellä koko potin. Siirtomaavallan aikana valloittajat käyttäytyivät maailmalla eri tavalla kuin kotona."Mun isän oli sotamies ja nuori, kauniskin." Kuva kertoo sen muuttumattomana lapsuuskodin seinällä. Siellä on tallella vanhimman sisaren todistus rippikoulun käymisestä. Uskoon hurahtanut sukulaistäti ei voi sitä tehdä turhaksi. On käynyt läpi samat asiat vanhoilla päivillään, mutta mitään hän ei ole oppinut läheisriippuvuudesta, taivasosuudesta ja muista jokaisen omista asioista. Kenraalin tytär muistelee isäänsä ja minä omia vanhempiani ferrarinpunaisena omaishoitajana yhtä lämmöllä ja glamourilla kumpikin.

Ei kommentteja: