torstai 30. lokakuuta 2008

Luck Inger Tirkkovits

Luck täytti keväällä 50 vuotta. Inger kesällä 67 vuotta. Tirkkovitsin sukuseuraa voi edetä Niinimäellä vuoteen 1541 suoraan alenevassa polvessa. Vuosi sitten Juurimatkallani sain kaksi painavaa kirjaa. 
- Sivistystä ei ole ilman isänmaata, sanoo Iisalo viimeisiksi sanoikseen ennen sydänpysähdystä. 
Johon jatkan eikä ilman äidinkieltä. Kansakoulussa kuulin Joosefin kohtalosta, kun veljet olivat sisar/velikateellisia. Pudottivat Joosefin kaivoon, mutta näkivät kauppakaravaanin lähestyvän, nostivat kiireesti ylös ja myivät veljensä kauppiaille. Tällä matkalla olen vielä Potifaarin jalkavaimona politiikan haaremissa. Vaatimattomana viimeisellä laidalla en voi muuta kuin ihmetellä, kuinka olen tänne joutunut. Minulla ei ole naisasiavaltuutetun oikeutta viedä asiaani ratkaistavaksi, kun lapsi- ja naisasiavaltuutetuilla ei ole mitään valtaa puolustaa lapsia eikä naisia. 

Kohderyhmä on suurin tulonlähde kauppatavarana huumekaupan ja sotateollisuuden rinnalla. Nimellä kutsuttuna vastaan: "Minä tulen." Massahysteria ei enää tartu minuun. Laaduntekijänä en istu kuuntelemassa laatupuheita maksavana kutsuvieraana. Postiluukku kolahtaa. Pyhäinpäivä tai pyhäpäivä - kauppa on auki aina. Minun kiireenkesytysohje on "Pie' pyhhee". Sain eilen postiin serkusköörille kirjeen Meidän Maken muistoksi hänen 1. pyhäinpäivänä.
Taivaankansi katto on,
sen seinä ilmanpeili,
myrsky siinä messuaa
ja saarnaa satakieli. Elon Tiukuja: Eino Leino

Ei kommentteja: