torstai 24. heinäkuuta 2008

Luurankokeittoa ja setän tekemiä piirakoita

Omista ja toisten kokemuksista tiedän, mitä on olla 90-vuotias Suomessa. Hän kutsui minut kotiinsa ja myöhemmin syntymäpäivilleen. Viiteryhmäni koostui 6-kymppisistä eläkkeelle jääneistä opettajista ja leskistä. Rouvan elämästä tiesin, että hän oli ollut 40 vuotta yksin, mutta ei yksinäinen. Hänen poikansa työssä ulkomailla ja pojalla yksi poika. Hän muodisti vaatteensa keväisin, leipoi pullapitkon ja hiivaleivän perjantaisin. Kela kutsui käymään toimistossa. Sieltä hän tuli vihaisena takaisin. Kelakortti oli uusittu, mutta eläkkeeseen ei tullut mitään lisää. Kaikki ikälisät on poistettu, kun ihmiset alkoivat täyttää virkeinä jo 9-kymppisiään. 

Apteekkari luopui apteekkioikeuksista 79-vuotiaana. Jatkaja meni kaupankellariin jakamaan lääkkeitä. Liikehuoneisto asuntoineen jäi apteekkarille käteen. Kukaan ei halunnut sitä ostaa. Varastonmyyntitulo oli hänen eläkkeensä. Apteekkimaksu ei kartuttanut eläkeoikeutta. Oli vain 220 mummonmarkkaa kansaneläkkeen pohjaosaa. Kiitos soitosta, kuulemiin. Oli hänen puhelinkäyttäytymisensä. Siinä ei turhia kälätetty. Jälkiviisaana verotuskäytännöstä hän pahoitteli luopumistaan apteekkioikeuksista, ettei se ollut millään tavalla kannattavaa. Nälkään hän kuoli, kun muisti vasta illansuussa, ettei ollut syönyt sinä päivänä. 

Eläkkeelle jääminen on sekava juttu selvittää, mikä on sosiaaliturva ansiotyön loputtua. Ei muista syödä, kun päässä keittää sekametelisoppa, lakipykälien tulkinnalla suurustettuna. Tämä on rankempaa kuin lähteä omaishoitajaksi. Jättää lapset selviämään omillaan. Menetinkö perheeni, joka oli ollut ympärillä 22 vuotta. Se on enemmän kuin tatuoinninpoisto, kun avioero sai lainvoiman. Se on amputaatio, tilalle oranssi tähti otsaan ja Varhennetun vanhuksen tatuointitunniste käsivarteen. 

Lapsenlapsi kysyi: Etkö sinä päästänyt häntä enää sisälle. Hän ei koskaan viihtynyt kanssamme. Ne olivat vain kuliisit ja vaihtuvat mööpelit. Muodostiko vanhemmat ja veli perheeni omaishoitajana. Sitä en tiedä tänä päivänä enkä tiennyt 18 vuotta sitten, keitä he olivat ja kuinka olin heihin sitoutunut. Kuolema kertoo, kuka on sinun lähin omaisesi. Siitä luen Kirjavarkaan kanssa kuin omaa elämäntarinaani. Jos minulle vielä tarjotaan nimekkäiden ihmisten askelia, sanon: 
- Ei kiitos, minulla on omat askeleet ja Kela pitää lopusta huolen kuin kuolema. Mitä haavoittunut huusi Tuntemattomassa (tulis ryssä ja ampuis). Hehän tulevat pyytämättäkin, mutta tulkoot tänä kansainvaelluksen aikana. Poliitikoista on tullut Rafaelin enkeleitä yläviistoon suunnattuine katseineen ja konekielistä tekstiä ulkolukuna paukuttaen kuin ta-ta-ta-ta-ta. En tule hullua hurskaammaksi. 

Luurankokeitto on perinneruokaa ja setän tekemät piirakat saivat anelemaan. Älä enää osta kirkonmyyjäisistä niitä setän tekemiä piirakoita. Velkasaneerausta ei ole, kun selvisin menoilla tulojen mukaan. En peitä lakanoilla huonekaluja enkä lähde kolkuttelemaan tuttujen ovia kestityksen toivossa. Näin teki Komukki, maataviistävässä, mustassa hameessa muistaen opettamansa lapset. Aluksi oltiin opettajan vierailuista otettuja, mutta sitten paljastui tosiasia, josta ei vielä käytetty nimeä dementia. Komukin kotona kaikki pysyi uutena lakanoilla verhottuna. Kestityksen hän sai opettamiensa lasten vanhemmilta. Kuka siihen puuttuu ja kieltää enää tulemasta. Jalat vievät tuttuihin perheisiin, mutta pää ei enää sano, että Komukki on tullut vanhaksi eikä pysty huolehtimaan itsestään. 

Minusta tuli valtakirjalla veljeni kirjuri, kun ei osannut täyttää Kelan kaavaketta, jonka pohjaa käytetään kaikille tapauksille maan ja taivaan välillä. Ukkaasi kilteimmistä kilteimmillekin on takaisinperintä ja maksun lakkauttaminen, jos Kela on ymmärtänyt tahallaan antamani tiedot väärin. Jos kysyt, joudut mustalle listalle odottamaan päätöstä Komukkien pitäessä koko ikänsä yhteiskunnan ylläpitämiä virkoja. Ollaan jo lopputekijöissä tohtorien pimentyessä ja elävältä haudattuna kukkapenkkiin. Alussahan oli vain Sana, joka meillekin on kantautunut meidän omalla kielellä, mutta koodi ei kaikille aukea. Siitä tulee draamaa.

1. - Kuinka kasvissyöjä virtahevosta tulee

Jokainen omassa olotilassaan on omalla reviirillään. Kaikille tilaa riittää, kaikkille paikkansa on. Joillekin vain tulee halu kokeilla toisten osaa. Saarikoski asettui julisteessa keittiön ja eteisen seinälle omaan rooliinsa. Keittiössä vietämme yhteistä ruokatuntia silloin tällöin. Eteisessä hän vielä peruu päätöstään lopettaa runojen kirjoittamisen. Pitää auki pientä takaovea. Jos joku eksyy sisälle, hän päästää sen ulos. Sen runoilija kokee runona. Runon synnystä olen kuullut kaksi versiota. 

Omaishoidon kautta sukupolvenvaihdoksesta on runo, punainen lanka, ollut hakusessa. Kuvakollaasina se on järjestyksessä. Virkamiespäätökset ovat saaneet lainvoiman. Voin yhtyä Erkki Vasaman lausuntoon keskustelukumppanin puutteesta. On vain puolustettavia, vääryydellä nöyryytettyjä asianomaisia. Nuijankopautus vahvistaa päätöksen. Alkaa valituskierre. Lahjottu vastapuoli johdattaa ansaan saadakseen asian vireille. Käyttää tuomarinvaltaa lahjojien hyväksi. Keskustelu muuttuu suunsoitoksi. Esitän kysymyksen: Mitä perkeleitä te luulette olevanne? Siihen loppuu sanktioiden luettelu ja yksi uskottumies alkaa tärisemään. Siitä on kulunut ainakin viisi vuotta. Nyt näen saman tärinän haastateltavien molemmissa käsissä, kun signaalikatkos yllättää. Kenraaliharjoituksesta on tullut totta tärinöineen. Kuinka pitkäksi aikaa. Se on hämärän peitossa.

2. - krokotiilin kitaan joutuvan

Kuvakollaasin toinen osa tulee kotiin kiitokseksi yhteistyöstä. Olen omassa ympäristössä. Tiettömän taipaleen taakse on tungosta. Meitä alkuperäisiä asukkaita ruvetaan häätämään pois. Mitä vanha ja sairas Arviitti enää tekee maillansa ja rannoillansa. Onhan hän muuttanut jo kirkonkylään. Viedään tie niemen päähän kunnan puolelle karjapolkua seuraten. Vedetään sähkölinja ja parturoidaan puut tieltä pois. Sen toteuttaa MHY UPM:n kanssa. On ollut osanottajia. 

Käki ja Kehrääjä ovat muodostaneet toisen sukupolven perheen. Minun pesässä ei käki kuku eikä muni. On löytänyt paikkansa kesynä kurkena uuden elättäjän luona. Kehrääjä toteaa luvan kysyjille. Tehkää omalla luvalla, kun kuitenkin teette. Minun pitää vain allekirjoittaa paperit. Meistä on tullut reviirillämme käyskenteleviä virtahepoja. Omistajana olemme vahvoja, vaikkka samaa reviiriä hyödyntävät krokotiiliksi osoittautuneet seitsämät veljekset. Ylityspaikalla vallitsee näennäinen rauha. Vielä viimeinen rohkea yritys muuttaa rantamme kunnan yleiseksi vesillemeno ja maihinnousupaikaksi vedoten EU:n rahoitukseen. UPM sai mesäkoneilleen varastointipaikan ja Länsiranta pelastuslaitoksen harjoittelupaikan. Tiekartta Länsirannalla jatkuu.

Metsiemme linnut ovat julisteessa järjestyksessä. Runoilija päästää eksyneen linnun ulos. Tulee eläkeuudistus. Istumme infossa kutsuttuina kuulemaan, mitä se pitää sisällään. Salin täysi mykkiä kuuntelijoita. Luulin lain koskevan joiltakin osin minua. Puhuin kahden kesken nuorten asiantuntijoiden kanssa. He puhuivat yhtä ja tarkoittivat toista. Venäjällä samaan aikaan olivat mummot ryhtyneet kalistelemaan kanttilankansia eläke-etujen leikkaamisten tähden. 

Suomen eläkeläinen istuu tuppisuuna. Ei esitä kysymyksiä. Siitä on kulunut kolme vuotta ja virkakoneisto jauhaa asioita valituskierroksella. Sainhan kuitenkin arvonimen "Varhennettu Vanhus" osamaksulla neljännen ukkaasin noudattamisesta. Se on yhtä suuri tunnustus minulle kuin poissaolevalle nobelistille arvokkaasta tilaisuudesta lähetetty tervehdys. Toisinajattelija vangittiin, karkotettiin maasta, palkittiin ja otti palkinnon vastaan neljän vuoden kuluttua sen myöntämisestä. 

Metsiemme linnut ovat muistutus tämän päivän tilanteesta, että metsänomistajia huudetaan apuun kansallisen katastrofin estämiseksi. Lainsäädännöllä on soppa saatu aikaan oman edun tavoittelussa. Lainsäädännöllä sitä parannetaan. Se on homeopatiaa, samankaltainen parantaa samankaltaisen. Pullonhenki on puhunut. Vaihtoehtoisista hoitomuodoista puhuu koululääketiede poliitikon antamalla mandaatilla. Heidän on se tehtävä tyhjäksi, että hoitaminen pysyy joidenkin kannattavana bisneksenä. Toiset ihmiset ovat jo toisten varaosia köyhinä eläessään. 

Isäni ei kuollut vastanaineen lääkäärin puolesta edes tilatulla kuolintodistuksella. Hän kuoli vallanvaihtuessa. Siihen loppui elämässäni neljännen ukkaasin vanhempien kunnioittamisen tärkeys ja siirsi sen piäsnuatikoihen edessä raippojen uhalla tottelemiseksi. Muistuttaa kissanpojan sisäsiistiksi opettamista. Älä koskaan aliarvioi naisen kykyjä!

3. - kuolleen seepran raadonsyöjä

Kuvakollaasini on tehnyt tehtävänsä. Enkeli kulki edelläni valaisten tietä tähdellä. Runoilija on pitänyt ikkunaa auki ja ohjannut kaikki eksyneet ulos. Itseasiassa enkeli on hätistellyt viimeisiä eksyneitä huithittoon. Etteivät enää eksy minun osoitteeseen. Poistuin Tuusniemeltä ilmoittaen osoitteenmuutoksen. Postiluukusta kolahteli nimelläni ihmisten veroilmoituksia, - muistutuksia maksamattomista arvonlisäveroista ja kaikesta huolimattomuudesta veroasioissa. Vastuuhenkilöksi oli minut nimetty.

Kysyin syytä vastuun lisääntymiseen. Kun hoidat kuolinpesän, yhtymän ja oman verotuksesi, kone postitti seuraavien verotiedot edellisten mukaan. Siksi enkelini eteisessä ei valaise tähdellä tietä kutsuvasti: Tulkaa tänne kaikki syyt, täällä on niitä jo ennestään. Enkeli hätistää viimeistä eksynyttä avoimesta ikkunasta. 
Huone on tyhjä. En tilaa lehteä, että joku kävisi ovellani. Heräsin alkuun aamuyöllä ääneen, että postinjakaja tuli sisälle parvekkeelta, juoksi huoneen läpi käytävään. Katsoin paikallista tarjoilijaa vihreällä nurmikentällä. Lähestyi tarjottimineen meitä ja totesi: 
- Vietättekö ramadania? Siitä lähtien ramadan on jatkunut estäen joutumasta kiusauksiin erämaassa, joihin minut olisi houkuteltu. Siinä on kasvissyöjä virtahevon osuus pelastaa kuoltuaan toisen kasvissyöjän, seepran, joutumasta lihansyöjän kitaan. Siitä kertoo pelastettujen nimet hautausmaalla 1918 ja 1997. Historia toistuu henkilöhistoriassa jokaisessa suvussa.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2008

Rakentajan sukua

Öllin isän öppivyödet öpettivat: Sinä kun olet niin suureen tottunut mualimassa. Sinulle ei kelpaa ostaa 60-luvulla rakennettua rivitalo-osaketta. (Kaikki vokaalit a-umlaut-merkillä äännettynä.) Yksi enoistani oli Rakentaja (äitini nuorin veli). Kirjoitin hänelle Arvo Turtiaisen runon, kun tiesin enoni sairastuneen. Kiitokseksi siitä, minkä kasvukäyrän hän jätti jälkeensä sukulaisten mielessä. Jätin pois runon viimeiset rivit, jotka toteutuivat:


Koko ikänsä hän rakensi.
Mutta yksikään talo ei saanut nousta
josta hän olisi voinut sanoa tämä on minun,
yhtäkään päivää ei kulunut
jolloin hän ei olisi tehnyt työtä toisten hyväksi,
ja hänelle, rakentajalle,
rakensi tyly käsi viimein arkun viidestä laudasta,
hänet, rakentajan, siunasi multaan ääni
joka ei rakentajia tuntenut.
Hän teki työnsä ja lähti.
-
Kukaan ei häntä muista, kukaan ei kysy.
Kanervien kalpea punerrus
on ainoa loisto rakentajan haudan yllä.


Kaikki on käynyt toteen. Sain kiittää enoa eläessä. Sukua ei kutsuttu hautajaisiin. Näin jälkikäteen olen kiitollinen, ettei minulle myyty enon rakentamaa taloa. Mitäpä minä sellaisella suurella linnalla tekisin kylässä, jossa oekeet immeiset ovat kuolleet sukupuuttoon. Kaupat vaihtuneet rihkama-, romu- ja rättivalikoimiksi. Sänkyni oli viimeiset vuodet kirkonkammarissa. Edellisten emäntien aikana isännät sanoivat kylpeneensä yhtenään saunassa, joka kuului asuntoon. Minusta tuntuikin, että se oli ollut yleinen sauna ja siellä aina miestenvuoro. 

Puheenaiheet aina naisista Junnu Vainion muistellessa saunareissuja. Puhuin ääneen visioitani, ja minua kiirehdittiin pois, että kirkko sen toteuttaisi Lähimmäisen kammarina. Isäni tarvitsi yölläkin nostamista ja siksi valvoin hänen yöhoitajana. Kolme kuukautta kesti saattohoitoa vuodeosastolla. Minulle oli se aika järjestellä muuttoa pois, - väliaikaisestiko. 8 vuotta enteilee jo lopullista poissaoloa.

Lukkarinrakkauden loppu

Talkoopäivän kahvitauko pysäyttää heinäntekotohinat naapurin pellolla. Eno on mennyt naimisiin ja ehtoinen emäntä tulee valkoinen esiliina edessä, yhtä valkoinen liina päässä ja kori käsivarrella. Tuo kahvia ja pullaa talkooväelle kesällä 1953. Se oli toivottu lepohetki, kun aurinko porotti aamusta iltaan heinäpoutapäivänä. Syksyllä lähtisin oppikouluun. Kevättalvella tulee tieto. Eno on kuollut. Sairauskohtaus oli yllättänyt ja Kerttuli tuli yöllä pyytämään isää viemään enoa lääkärin luokse. Sitä isäni vakersi, kun apua ei saatu ajoissa. 

Silloin ei vielä ollut 112 - hätänumeroa. 7 km umpihankea kirkolle hevosenreessä ja siitä 60 km kaupunkiin pirssillä. Matkalla eno kuoli. Jäi nuori leski ja pieni tytär. Minun äidin lapsuuskodilla on oma tarinansa. Äiti sai aivoinfarktin yöllä. Lääkäri hälyytettiin kotiin. Mihinkään ei lähdetty siirtämään. Äiti selvisi siitä. Nyt ollaan lankapuhelinyhteyttä kerimässä kaapelikerälle. Kaikki on samassa juonessa autioittamassa maata, että julman jumalan kätyrit voivat kertoa löydöstään. Maa on autio ja tyhjä. Ei löytynyt yhtään elossaolijaa. 

MediHelit ja yöpäivystyksen miehitys odottaa, että edes joku yökulkija tulisi ammutuksi tai saisi turpiin, että kalliille hätävarjelunliioittelulle olisi käyttöä. Mua kuunnellaan, sillä seinilläkin korvat on. Odotan lopullista päätöstä, missä mennään. Odotan sitä ainakin kaksi vuotta, sainhan muistutuksen, kun kysyin valituksen ristiriitaisista sanoista. Asiat eivät ole ristiriidassa, vaan tulkinta. Mikä on minun perheeni? 

Olen ottanut Saulilta sivilisäädyn. Olen sinkku. Vai olenko, enhän ole puhemies. Olinko perheessäni, kun hoidin vanhempiani muuttamalla heidän kotiinsa. Kuuluuko veljeni perheeseeni asuessaan asumisoikeustestamentillä kuin kotonaan minun puoliksi omistamassa osakkeessa. Toinen puoli on äidinkuolinpesä, josta 7/8 osaa on meidän elossa olevien omaisuutta ja 1/8 osaa kuolleen sisaren kuolinpesänä. Minun omistusta arvottaa Kela eikä ymmärrä lukemaansa tosiasioiden mukaan, vaan lähettää tulkinnan valituskierroksen jälkeen uudelle valituskierrokselle. Ei voida päättää hakemusta, kun olen antanut vastineeni. 

Mikä tässä mättää, perheministerikö? Politiikassa minut palautettiin maan pinnalle. Tiedän ehdokkaani ja yhden ilmaisen ääneni. Olisin halunnut kerätä ehdokkaani taakse äänestäjiä antamalla heille ilmaisen hierontasetelin. Haudan takaa kuuluu kolkko ääni isänmaiden heinäkuussa. Oi, maamme Suomi. Diiva viheltää pelin poikki. Kunhan ensiksi minut hierot terveeksi, sitten voit puhua 4 000:sta ilmaisesta hieronnasta. 

Tarvitaan vaalirahaa, äänestäjistä ei ole väliä. Blogini kävijämäärä riittäisi viemään ehdokkaan läpi. Se ei tapahdu kuitenkaan äänillä vaan Mopen hyväksi SAK:n vaalirahoituksella. Olen saanut tulevaisuuden ja toivon 30:ksi vuodeksi eteenpäin. Ei pöllömpi juttu. Saan eläkkeen kattamaan asumis- ja elantokustannukset. Käsityötaito on hyppysissäni. Kenenkä hyväksi sitä voin käyttää. Sekin on selvinnyt. Nelikulmainen amerikkalainen unelmahattu päähän ja työpöytä uuteen osoitteeseen käyttöä varten. Siinä on projektia loppuelämäksi. 

Kiinasta kuuluu kummia geenihoidosta syövän nujertamisessa. Syöpäsoluja voi tappaa. Milloin EU:n rahoitusseula läpäisee halvan hoidon KympinLasten hyväksi. Onhan hoidosta tullut bisnestä ja sairaista uhreja julmalle jumalalle, joka ahmii omat lapsensa. Inka-kulttuurissa uhrattiin eläviä ihmisiä jumalille, että voima palautuisi takaisin maan päälle. Perheen tilalle tulee sukulaissieluisten yhteisö. Onko siellä isinä pyhät isät, ovathan isät viikonloppuisinä pois perheistä. Minusta ei tule pyhää äitiä, mutta Munkkiklubin äiti kumminkin, sillä heidän yhteisössä nainen on äiti ja pojat (miehet) ovat lapsia. Toimintatapa kuitenkin kuin Äiti Teresalla ilman budjetoituja rahoja.

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Paljon porua, vähän villoja

Pysyäkseni kehityksen kelkassa olen 8 vuotta ottanut talteen lehtileikkeitä. Laatikot tyhjiksi kaikesta roinasta, enhän loppuelämää varten tarvitse näitä evästeitä. Otsikoista poimin koneelle totisinta totta. Siitä jatketaan.

  • 2000/ kesäkuu Senhän sanoo lakikin
  • 2000/kesäkuu: Dementiakoti ei lyö leiville, hoidettavia vähän mutta liikaa.
  • 2000/lokakuu: Kuuma lintusyksy. Eilen kuulin siipienhavinaa. Valtava lintuparvi mustia lintuja etsi laskeumispaikkaa vastapäiseltä katolta ja lensi useita kertoja talojen välistä. Hitchcock'imaista Lintushowta.
  • Kohti vähempää kulutusta - reilu kauppa
  • 2000/marraskuu "Erotiikan vapautuminen osa kansainvälistymistä" Kysyntää palveluilla on, tarjontakin alkaa näkyä. Aloitan keskeytyneenä olleen työni vuokrahuoneessa. Luin lehdestä ilmoituksen. "Uusi johtaja, uusi hieroja. Aasialainen tyttö hieroo alasti." Itse jatkoin sosiaalisena, halpana laillistetun hierojan periaatteella suorittamani ammattitutkinnon mukaa.
  • 2007/kesäkuu Veteraaneille luvattu kuntoutusohjelma ei ole toteutunut
  • 2007/heinäkuu Risikko: Kansalaisjärjestöt politiikkaohjelmiin
  • 2007/joulukuu Digi-Tv "Vuosikymmenen munaus"
  • 2008/tammikuu Lahti ajanut omaishoitajat tiukille. Haluaako Lahti ajaa omaishoidon alas?


Nämä otsikot ovat olleet painimaaottelussa liikkeellepanevia ja liikkeessäpitäviä voimia. En ole jäänyt tuleen makaamaan "yläkerran ukon ja yhdistysten ampuessa kovilla" minua unenpuutteesta toipujaa. Toipuminen elämästä hengissä on useimman ihmisen elämäntapa jonottaessaan lakisääteisiä etuuksia. Lopullinen päätös vapauttaisi viiden (5) euron eläkkeen korotuksella mummon ostamaan Lamborgiinin. Hän ostaa sen kuitenkin, vaikka korotus kompensoituna veroprosentin korotuksella ei tuo lisää tilille. Päinvastoin eläke on pienempi veivausten jälkeen kuin ennen korotusta. Jos uskallat kysyä, joudut valituskierteeseen. 

Kotona kuollutkaan ei välttyisi hautautumasta roskapostin alle. Hän ei kuitenkaan lankea heräteostoihin. Muovipussin herääminen henkiin kiirehtii roinan poisheittämistä, että tulee tilaa uudelle uudessa vaiheessa. Muovipussi hengitti, katsoin sitä liikahtamatta. Ei ollut läpivetoa, mikä pussia olisi täyttänyt. Mutta se hengitti luonnollista hengitystä. Samoin raotti Saarikoski silmiään, kun kiinnitin julisteen seinälle. Sieltä on tiiraillut tekemisiäni luomien välistä. "Isä Camillo on sairastunut"- tieto sai minut ottamaan esille valokuvan. Kaulan väri punastui verenkierron vilkastuessa. Samaa en näe enää. Kolme vuotta kesti kuolleesta isästä otetun valokuvan isän kuolema. Olenko tullut hulluksi. En, olen tullut luovaksi hulluksi. Sillä ei ole mitään tekoa sairauden kanssa. Kun vielä selvitän positiiviset lehtiotsikot, olen selvillä vesillä.

2007/elokuu Rakkauskirjeistä tulossa katoavaa kansanperinnettä. Siitä kertoo v.1958 alkanut kirjeenvaihto saksaksi. Se on johtanut "Liebe Mairen" uuteen seurakuntaan, kun entisessä pahoiteltiin osoittenmuutosta ja samalla menetettyjä kirkollisveroja. Hömppä-Mairelle omaishoitajana kristityn antama osoite oli Inva-keskuksen potilasjärjestöt. Löytyi Lahden savolaiset, jotka ovat yksi kielipuolten vammaisjärjestö monien murteiden joukossa.

2008/tammikuu Lahti ajanut omaishoitajat tiukille. Haluaako Lahti ajaa omaishoidon alas? Närståendevårdaren työ on "zu Hause Pflegen" hoidettavaa kunnioittaen ja samalla "Hilfe für die Helfer" arvostaen hoitajan tekemää työtä. Sitä ei lakipykälillä varmisteta.

Blogini on ajantasalla. Taivaanmerkki konekielisen tulkin suomentamana oli syöpä. Olin aikani vaa'ankielen varassa, mutta ilokseni totesin saksiniekan ravun täyttäneen juuri 67 vuotta. PC päivittää rekisteritietoni ohjelmansa mukaan. Uusi leiri johtaa jonnekin Asterixin ja Obelixin itäkulttuurin perinnemaisemaan.

2007/marraskuu Kukaan ei osta asuntoasi, jos sitä et myy. Tähän ei ole luottamista. On laadittu laki, että pankin nuijankopautuksella se on vähimmän tarjoavan omaisuutta tai otettu ilmaiseksi kuin sotasaalis sotaretkellä. Voittajat piirtävät rajoja aikansa, minä istun käräjäkivillä ja kohentelen seteleihin käärittyjä kypsennettäviä nyyttejä. Rosvopaisti kypsyy kuummennetussa kuopassa maan uumenissa. Visan pitää vinkua, kun kulutetaan rahaa. Raha palaa yhtä huonosti tulessa kuin totuus. Kuuntelen sivarin kertomusta keskitysleiriin tutustumismatkan oppaana; ettei sellaista enää koskaan tapahtuisi.



sunnuntai 20. heinäkuuta 2008

Nahkurinorsilla

90-vuotias Mandela puhuu eriarvoisuudesta Etelä-Afrikassa omakohtaisena kokemuksena. Ei vaadi hyvitystä vaan anteeksiantoa. Onko eriarvoisuus ollut vain ihonväriin sidoksissa oleva ominaisuus. Me kalkkilaivankapteenit arvotamme itsemme syntyperän mukaan. En tunne eroa suojeluskuntalaisten vanhempien ja torpparien jälkeläisten välillä. Mutta lukiessani netissä itsekehuja syntyperästään, se on totisinta totta. 

Tarjosin "Perinneteko Suomi90Finland"-kirjoitusta lionsien toimittamaan Joululehteen.Tiesin sen sanomattakin, että sitä ei julkaista. Mutta palautteena sain. "On tullut parempiakin kirjoituksia hylätyksi." Setäni ei selvinnyt elämään nälkä - sairaus - kuritus - vankileirin jälkeen, kun ei voinut muuksi muuttua. 

Tilanne toistui uudelleen viime sodassa. Ihmisestä käytettiin hyväksi kaikki karvoja myöten. Mutta kuinka suodattaa valoa ihmisen ihosta tehty lampunvarjostin. Tieto siitä luo synkän varjon, onpa valon lähde säteilevää sähköä, "älynvälläystä" tai kaiken paljastavaa kirkasvalohoitoa. Valoa vaikk' en näekään, sen tiedän loistavan. Mitä siitä jumalattomat ajatukset tuovat julki, on minulle yhdentekevää. En ole tasa-arvoinen tasa-arvosta toitottavien kanssa. Siitäkö minä lakkaisin puhumasta puhujien painostamana. Jokainen vastaa omista ajatuksistaan. Ferrarinpunaista EVVK.

... tai oikeastaan sitä vaikeampi on ylipäätään ajatella

Varhennetut vanhukset "alkavat säteillä omaa yksinoloaan. Kultahiutaleinen autere keski-ikäisten yllä."

Yksi on joukosta poissa

Jäljellä on kuolinpesän kuolinpesä, josta yksi osa kuuluu leskelle lapsettomana kuolleen sisaren kuolinpesänä. Ei hän välittänyt edes sisaren hautaamisesta. Hoitakoon seurakunta ja kätkeköön tuhkan nimettömään paikkaan. Oliko se kuoleman aiheuttama shokki vai ilo tulla kuolinpesän osakkaaksi. Sen sanoi hän itse: "Miksipä minä luopuisin osastani", vaikka isän tähden sitä pyysin. Ei ilmoittanut isälle tyttären kuolemasta. Minun piti huhupuheina kuultua tarkistaa soittamalla. Hänen selvityksensä tapahtumasta olisi "Sydämen asian" poliiseille virkatehtävä. Minä tulkitsen patologin huomiot merkeiksi, joita pelkkä tappava katse ei ollut aiheuttanut. Mutta tärkeintä kuolinilmoitusta kuunnellessani oli alustava pesänselvitys ja hänen perintöosuutensa. 

Kirjeenä tuli lopullinen tuomio. Minä olinkin aiheuttanut sanomisillani sisareni kuoleman. Mitä hän ei saanut äidin kuolinpesästä, tulisi hän selvittämään lopullisessa lapsuuskodin jakamisessa, kuinka olin kavaltanut pesän varat. Sitä kakkua ollaan syömässä äidin kuolinpesässä, jonka olisin halunnut selvittää sisaren eläessä. En selvittänyt silloin, miksi nyt maksaisin vanhempieni rahoillaan ostamasta osakkeesta osuuden sukulaisuudesta, joka on yhtä väljähtynyt kuin seitsämäs kirnunhuuhdevesi. 

Jokainen eläköön luotuja päiviään. Maallikkona olen uskonut elämänkaaressa eteentulevat lakisääteiset tehtävät oikeudenmukaisiksi, mutta aina löytyy lainkumoava laki kuin vakuutuksen suurennuslasin kanssa luettavissa ehdoissa vahingon sattuessa. Mopen osa on paras osa. "Vie kuin Moppe." Vaalirahoituksella kehuskellut sen ilmoittaa alastomana totuutena, kun katseli keisarin uusia vaatteita.

Lähimuisti

Varhennetulle vanhukselle:
Elä aina valita!

lauantai 19. heinäkuuta 2008

Kylmätila

Uudisasukas oli saanut kauniin lahdenpoukaman asettuakseen asumaan ja hankkiakseen luonnon ehdoilla toimeentulon perheelleen, jossa oli jo kolme lasta. Ensiksi rakennettiin sauna. Siinä asuttiin koko talonrakentamisen ajan. Lasten oli pysyttävä levitetyn huovan päällä, että heidän vahtimisessa oli vähimmän vaivaa. Tämän päivän mittapuun mukaan se ei onnistuisi. Levitän käsinmaalatun laudeliinan ikkunaan ajatuksena kuinka niin ahtaasti 5-henkinen perhe voi elämäänsä aloittaa. 

Mittasuhteista kotona muistan neliöiden vähyyden, mutta kaikkea mahduttiin tekemään, vaikka ei ollut edes sähkövaloa, ei tietä eikä vielä kouluakaan. Takana hävitty sota ja maksettavana sotakorvaukset. Samasta torpasta tuli kunnankuhnurien mielestä lomakiinteistö, kun vanhemmat muuttivat kirkonkylään. Onhan se hulppea omarantainen vanha rakennuspaikka vielä rantatonttien erottamisen jälkeen. Myivät rantatontin käsirahoiksi osakkeeseen lähellä palveluja. 

Sinivuorten yö on kiinteistöverottajan näkemys, mistä lomakiinteistöstä on kysymys. Maistraatti oikaisi pyynnöstä rakennusvalvontarekisteriin: Tyhjillään. Verottaja muutti käsitystään: Vanha rakennuspaikka, kun sitä ei ole muuhun käyttöön muutettu. Tieyksiköitä maksan lomakiinteistön mukaan, vaikka metsän mukaan riittäisivät yksiköt. Muuhun ei tietä tarvita. "Kas tuolla pirtti on tuomen alla. Ja siinä portti sen vierustalla. Siell' seisoo pikk', pikk', pikku Matti" kukkaronvartijana. Hän ei rahasta rannassamme kävijöitä, vaan hän rahastaa minua, että tie on kunnossa uusrikkaiden venäläisten tulla valmista tietä pitkin. "Tiekartta Länsirannalla" jatkuu. 

Laudeliinassa on auringonpaistetta, poutapilviä, korkealla lentäviä pääskysiä, sinisiä aaltoja, purjeveneitä, koivunlehtiä ja kylttinä "Sauna", jos kuka ei sitä symbolisanastoa tunne. Tässä sekunninraossa tulee sanansa kadottaneelle tunneäidinkielen sanoja ja lauseita. Sydän on särki ja Suomi on sulki. Push up ja liivinluut pitämään rintarasvan paikallaan. Stay up ja sukkanauhat, saumasukasta sukansiima. Vastaa samaa sanamuunnosta kuin tyhjä, laho mökki lomakiinteistönä. 

Sen pitää minulle riittää, jos tulen lapsuuskotiin tehdäkseni asialle jotakin. Pitää miettiä kaksi kertaa ja muistaa tämä tietoimitus, josta määräalan ulosmittauksen uhalla maksoin toimitusmaksun. Nyt venäläiset rantautuvat rannoille ja mustalaiset pesevät pyykkinsä karavaanarikentällä. Suomalainen on viihtynyt aina paikallaan, mutta EU ja lobbarit ovat saaneet aikaan kansainvaelluksen. Liekö ikänsä kotiseudulla viihtynyt aivan terve, arveli uusi tulokas, joka keksi koulutuspäivillä naisen. Kolmen kuukauden kuluttua tuli hammasharjoineen. Vaihtoi työmatkan satoja kilometrejä pidemmäksi päinvastoin, kuin kansanedustajan adoptiotytön isä muutti Helsinkiin koti-isäksi ollakseen lähellä ministeriäitiä.

Suitsait, siitäs sait

Komeroiden koluaminen tuo muistot pintaan. Kuka lie käynyt tuomassa kaikkea kamaa säilytettäväksi. On ollut uupumus unenpuutteesta omakohtaisena kokemuksena. Minussa kulkeva hiljainen tieto on ollut hereillä ja estänyt menemästä mukaan muotihullutuksiin, juoppouteen, lääkkeisiin, tekoniveliin, terapioihin, anoreksiaan, suurennuksiin ja pienennyksiin sieltä täältä. 

Lupaus rasvaimusta syntymäpäivälahjaksi odotti Virossa, vaikka olin mummona mukava pulskiainen. Lapselle ei löytynyt kaviaari-shampanja-aamiaispöydästa muuta syötävää kuin punaisia paprikanpaloja. WC:t tulivat tutuiksi. Piti pestä käsiä usein. Sitten löytyi paistettuja leivänpaloja ja mummosta muistuttava jälkiruoka. Kotimuistot korvasivat omat eväät. Muotojen katomisen pelko on ollut tehokas ehkäisy tulla äidiksi. Herääminen uuteen aamuun keskeneräisen siivouksen keskellä antoi värikkään todentuntuisen unen kuin leijonanmetsästysretkellä. 

Katson symbolisanat: (kauppa)kassi, keräkaali, polkupyörä, pankki. Varasta ei löydy, vaikka navigaattori jäljittää kohde kohteelta, missä pankkikortillani nostot tehdään. "Rosvo" kertoo kasvojen, persoonallisuuden ja uskottavuuden menettämisen pelosta. Nyt tiedän kuka olen. Laki sen kertoo pykälä pykälältä lakipykäläviidakosta selvittyäni. 1900- luvulta lähtien tiedän suvun elossaselviämistarinan. 

Sitä tarinaa jatkan käymällä bonusta ja maksutapaetua tuottavassa kaupassa. Kuka nämä hyvitykset maksaa. Välillisesti kauppa, joka on lisännyt joka sentin hintoihin moninkertaisesti asiakkaiden maksettavaksi. Kenellä ei ole varaa olla omistajaosakkaana, hän maksaa sen täysimääräisenä saamastaan rapuperunasta tai beibiporkkanasta. Tässä toteutuu isännän tarkoitus jakaessaan talentteja palvelijoille matkustaessaan ulkomaille. Yhden talentin saanut kätki maahan, tänään vie kauppaan, ja sille tielleen se jää. Näin rahamaailman julma jumala toimii. Alkuperäismerkityksessä on kuitenkin tilinteko siitä, kuinka käytin mä kanteleen.
(Pablo Picasso 1881 - 1973 Woman Playing the Mandolin,1909)

keskiviikko 16. heinäkuuta 2008

Milloin Suomessa kaikille

Yhteiskunta, jossa keskustelu on lakannut, on kuollut yhteiskunta. Tämä toteutuu, kun on vain rahan ääni kellossa Kehittyvien maakuntien Suomessa. "Saa kirjoitta" otsikon alla keskustelivat intialaiset nuoret naiset, kuinka heidän kirjoittamiseensa suhtauduttiin. Tiesi kotiarestia ja kaikkia muitakin sanktioita. 

Minulle tuli ikä esteeksi, etten enää voisi keskustella kirjoittamalla. Isänmaiden heinäkuusta en ole saanut otetta, mistä siinä on kysymys. Punaisesta heinäkuusta muistan enemmän. Vysotski oli vankilassa, hän lähetti terveisiä ystävälleen. "Kirjoittakoon hänkin!" On lähdetty maailmaa parantamaan, mutta meillä on samoja ongelmia silmät korvat täynnä halkoina omissa silmissä. Parantajat eivät sitä huomaa, vaan poimivat roskia erikulttuuristen silmistä. 

Nunna opetti Kairon kaatopaikalla lukemaan, kun Ranskassa hän oli jo joutunut eläkkeelle. Jossakin ulkomailla saa tulla työpaikalle niin kauan kuin omin avuin jaksaa. Mitä tehdään Suomi-nimisessä hyvinvointivaltiossa. Tehtaille katsotaan uusia sijoituspaikkoja. Viedään kuin ilves poikasensa syntymäpesästä parempaan paikkaan. Omat työttömiksi ja halvempaa työvoimaa tilalle. Se on lyhytnäköistä, meillä ei ole kohta isänmaata, kun naapurikin on oppinut lukemaan vai lunttaako se puutullien ja kesämökkitonttien kautta meidän selviytymistarinasta. 

Lihan ja viljan tuottaja tuskaili syksyisin, mihin hintaan ja varastoon saisi ylimäärän myytyä. Valtio oli ostanut halpaa ulkolaista lihaa ja viljaa varastot täyteen. Venäjän halvalla puulla pidettiin tehtaat käynnissä ja kotimaiset puut metsässä. Osat ovat näytelmässä kääntyneet toisin päin politiikan harmiksi. Meillä ei kannata mikään, ei edes työnteko. 

Olin heinäpellolla ja tunsin tekeväni oikeata työtä, olihan pienviljelystila tuottanut elannon 10-hekiselle perheelle. Jäi vielä perinnöt riideltäväksi, kun vastaanpanematta en suostunut luovuttamaan osuuttani uusrikkaiden mökkiläisten hakiessa rahalleen lisäarvoa. Olen erätauolla, kun paidankaulus on irronnut vastapelurilta. Taloyhtiön piha-alue on rauhoitettu autoliikenteeltä kieltomerkein. Pyysin sitä isän eläessä, mutta hallitus kiehui niin kuin suopa eikä kurrista tullut kunnon ruoka. Joutivat sylttytehtaalle suovan raaka-aineeksi. Harakoilla oli hauskaa. Nauroivat vielä äidin hautajaispäivänä kuin ennen Vihtaniemellä. 

Sika oli tapettu ja äiti kierrätteli suolet suovan raaka-aineeksi. Lipeän kanssa keitettynä se kovettui harmaaraitaiseksi pyykkisaippuaksi. Marimekon raitapaidassa on sama sävy immateriaalisena oikeutena kuin suopapalassa. Raidan väri on suovan brändi, jonka tekijänoikeudet on sialla. Kyllä hätä keinot keksi, kun oltiin omavaraisia. 

Siirtomaa- ja lyhyttavarakaupasta käytiin hakemassa suolaa, kahvia, riisiä, mausteita ja muita ulkoa tuotuja tarvikkeita. Sodan jälkeen annoksen saadakseen tarvitsi kupongin. Kauppias tai puotipuksu leikkasi sen elintarvikekortista. Joka laskun välista löytyy kuponkiuutiset, kuinka paljon ostettavia tavaroita olisi tarjolla laskunmaksajalle. Ihmisiä rahdataan marjanpoimintaan Thaimaata myöten. Hankkisinko sherpan Nepalista assistentiksi rakentamaan kivitaloja. Lastenkutsut kivitaloilla pidettiin kesäisin mummojen istuessa kunniavieraina. Välillä hoidin sairaita nukke - ja pehmolelusairaalan teho-osastolla. Syövästä selvinnyt lapsi toipui kuolemanrajalta leikkimällä. Mummo sai samaa hellää hoitoa kuin tyttö KympinLapsena. Vielä piti mummon parantaa nuket, joilta oli jalka, käsi, selkä ja pää poikki. 

Hierojien edunvalvoja kertoi Suomen korkeasta hoitotasosta. Kun häneltä oli pää irtipoikki kuin Saddamilta, hoidon jälkeen hänestä tuli kansanedustaja. Lastenleikkeihin suhtaudun vakavasti, mutta ihmisten hoitajana aikuisen maalaamiin mielikuviin mustalla huumorilla. Kansanedustajan mandaattikaan ei anna kaikkia oikeuksia sosiaalisen hierojan työhön. Jokaisen on pidettävä huoli omista asioistaan. Edunvalvoja Helfershelfer'inä pitää huolta toisten edusta omaksi edukseen ja säästöksi yhteiskunnalle.

perjantai 4. heinäkuuta 2008

Elämä on kotimatka

Olen seurannut norjalaista Tv-sarjaa "Tiettömän taipaleen takana". Viimeisessä osassa nuori mies oli palannut vuonossa olevaan kalastajakylään. Hän opetti koululaisille, kuinka siellä oli eletty ennen vanhaan. Kerran kesässä tuli vierailulle sisarukset, jotka olivat syntyneet siellä. Kaikki kahdeksan yhtä aikaa koolla. 

Samaistuin heidän vierailuunsa, mutta samalla ajattelin, olisiko se minulle mahdollista. Olemme kaikki oloneuvoksia jokainen omalla tavallaan. Skanneri halusi ottaa kuvasta ainakin kahdeksan versiota. Kulmassa oleva kärpäsen puumerkki ei ollut kortissa, mutta kuvaako se työn arvoa tiettömän taipaleen takana. Se on kuin kärpäsenpäästö Juojärvessä. Meitä ei estänyt teljet, ei salvat. Jokainen istuu puunsa alla muistellen aikaa kotona. 

Norjassa kaukana kaikesta selviävät mieleltään terveet erakot. Joku heistä keksi itse naurunaiheensa kävijöiden kummasteltavaksi. Veljeni Wiljami ja David eivät saaneet nimiänsä valita. Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. Kuinka se paljastuukaan katsomalla valokuvista, että nimi on enne. Ainoa suvunjatkaja muistuttaa punaisena vangittua setää. Tähänastiset liikkeet ovat olleet ennen kuulumattomia, tulihan häneltä Ukille kortit Japanista ja rauhanturvaamistehtävistä YK:n lipun alla. Minulle ja isälleni on asetettu tiukat rajat. "Tähän asti ei edemmäs on sinun ylpeitten aaltojesi raja." 

Isälleni oli se rajan ylitys Suur-Suomen valloitukseksi yllytyshulluutta sotaoikeudella uhaten. Minulle kutsumus lähteä omaishoitajaksi ja luopua perinnön käyttöoikeudesta ja maksetusta työhuoneesta välimiesoikeudella uhaten. Valtiopäivillä on näin päätetty ja allekirjoituksella vahvistettu. Älä elä niin kuin minä elän, vaan elä niin kuin minä opetan. Pitää valita ja elää oma elämänsä parhaaksi katsomallaan tavalla ja ihmetellä ääneen annettuja ohjeita. Pahantekoon ei tarvitse mennä mukaan.

Karkotus

Maassa maan tavalla tai maasta pois. Ruotsi maksaa karkottamalleen egyptiläiselle korvauksia, kun kotimaassa karkotettua kidutettiin. Meillä olosuhteet on järjestetty laillisesti ylhäältä pikkupomoon asti, että vapaaehtoisesti rakkauden kaksoiskäskyä noudattava joutuu sellaiseen pyöritykseen, että hengenlähtö on lähellä. Kela viimeistelee lain vaatimukset. Olisi ryhmäkanteen paikka, kuinka meillä kohdellaan omaishoitajia. Kun kunnioittamani vanhemmat ovat kuolleet, on neljännelle ukkaasille enemmän aikaa. 

Presidentti tuli valituksi 6.2.2000 isäni viimeisenä elonpäivänä. Seuraavana aamuna, isoisän kuolinpäivä, hän jätti viestin: "Jäi toiset aamulla nukkumaan, kun otin konttini naulastaan ja kiirehdin karjateille." Mitä tästä seurasi on ollut rienausta, johon en ole voinut yhtyä. "Profeetan on poistuttava omalta maaltaan." Löytyisikö turvapaikka sieltä, mistä olin lähtenyt. Kaikki elämässä aikaansaatu rahallinen sijoitus tarvittiin liikemiesten osakkeiden arvoa kartuttamaan. Fysioterapeuttien rahastuksen esteet on raivattava pois. Veronmaksajien rahoilla hinnankorotustarve, kun saa Kela-korvauksen liukuhihnakonehoidoista. Käsillä tehtävä työ on estettävä. Vaikka olisin myynyt itseäni, olisi perheministerille raha kelvannut. 

Yhteiskuntamme on sairas. Lainsäädäntö on sen sairastuttanut. Sillä vammoillamme me rakastamme, lainlaatijan ongelmat siirtyvät laissa niiden kärsittäviksi, jotka ovat maanhiljaisia. Isäni sanoi veteraanien lupaamasta havuseppeleestä kuoleman jälkeen haudalle: "Ehtiihän tuon sittenkin." "Ja pitäisikö se minun vielä pyytää?" En pyytänyt, ovat kunnioittaneet eläessä tavalla, jonka palautan muistoa kunnioittaneille samanlaisena takaisin. 

90 vuotta sitten punaisena vangitun ja kuolleen setäni muistoksi vein muistolaatan isovanhempien hautakiveen. 90-vuotias isäni sai eläessään sukuviirin ja siniristilipun, jota hän oli ollut puolustamassa. Minun pitäisi olla nöyrä syntyperäni mukaan. Se olisi nöyristelyä herrojen ja rouvien edessä. Merkiksi siitä, että minähän en mitään ymmärrä. Markkinamiesten nopeita käänteitä ihmettelen. Laajakaistan nopeutta lisättiin puhelinsoitolla. En tarvitse tällaisia hullutuksia, joten peruin nopeudenmuutoksen. Mutta seuraavana päivänä sain laskun nopeuden muutoksen peruuttamisesta. Hävityn sodan syyllisiä vangittiin. Kuinka kauan raharikollisuus saa jatkua kenenkään siihen puuttumatta? Meistä on tehty maksajia puolustaessamme perintöämme, kun sille olisi uusrikkailla parempaa käyttöä. 

Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa. Onhan minulla inhimillinen radiopsykiatri ja tunneäidinkieli. Heinäkuu on globaalisti isänmaiden kuukausi. Enää ei tiedetä, missä olisi parasta olla, kun Satumaa on aavan meren tuolla puolen. Liikemiehet ovat matkustaneet sinne orkestereineen matalalla profiililla. Iso-Paavo ei voi sulautua näkymättömäksi rodun mongoolipoimuisten vinosilmien joukkoon eikä pieni Lipotar linssiluteena malta olla paikan päälle päässeenä siitä kertomatta. Hullu ei huomaa eikä viisas virka mittää tekemästään huomiosta, joka signaalikatkosten välillä vilahtaa digi-digissä. 

Katsoin Kiinan ongelmajätteen talteenottoa. Siellä sekin on paremmin palkattua kuin olla työttömänä maalla. Herrakansa heiluu kuin heinämiehet. Oikeata työtä tekevät syötetään uudelleen vanhanaikaisen puimakoneen läpi ja puristetaan rusentamalla, jos vielä jotakin tipahtaisi. Siirtomaksoja ja munuaisia tarvitaan maksaville potilaille. Katulapsia, orpoja ja hylättyjä ei kukaan kaipaa. He ovat vaarassa hävitä kuin tanssii tahtien kanssa joku on aina vaarassa pudota. Live roolipeli on totisinta totta, hyvinvoiville vapaaehtoinen valinta, mutta pahoinvoivilla ei ole valinnanvaraa eikä -vapautta.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Muut kuusi miljardia, minä heissä ja he minussa

"Omaa tyhmyyttään sitä ilman rahaa kutjottaa. Osta raha-arpoja." Sen oli kuullut mökin ukko syrjäseudulla ja levitti ilosanomaa muille köyhyydessä painiskeleville. Nopeat syövät hitaat olen kuullut joka tuutista. Omaisten on pitänyt puuttua vanhusten ahdisteluun. Mutta mistään ei tule apua. Itse en olisi voinut varmistaa millään rahallisilla järjestelyillä tätä päivää enkä huomista. 

Mitä vanhemmat ovat saaneet aikaan helpottaakseen elämäänsä, on sen ylläpitäminen palvelun järjestäjälle liian kallista. Maksuja korottamalla odottaa vapaaehtoista luopumista, jonka jälkeen kaapelit kerälle ja yhteys suljetaan niin kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Muualla maailmalla toitotetaan nopeista ja kaiken kattavista uutuuksista. On sellaiset pelisäännöt ja jos ei vielä ole, niin kiireesti töihin niitä laatimaan. 

Marimekko pitää kiinni unikoistaan immateriaalisena oikeutena. Minusta on tullut immaterialinen maksaja. Laskuttajan mielestä se on ok, vaikka ilmoittaa yhtiön olevan myynnissä. Materiaaliset omistajat hakevat omistukselleen lisäarvoa, ja siinä menee lapsi pesuveden mukana. Joku sen sallii. Ummikkoa hieroessani tulkin välityksellä, etsittiin syyllistä, mikä niskan oli niin jäykistänyt, ettei uskaltanut silmiä liikauttaa. Kysytäänkö joulupukilta vai presidentiltä. Kysymys kohdistui asiakkaaseen. Peukalon heilautus ylös merkiksi, saa nousta. Vai tuliko sinusta kotipitsa, että pitsataksi tulee noutamaan ja kuljettaa kotiovelle. Kuuluu joukkoon "Muut kuusi miljardia".  

Asiakas maksaa hieronnasta. Yllätyn, kun tulkkikin haluaa maksaa. Samaistun tulkin kohtaloon "hän muuan poika vain on lailla poikain toisten". 11-vuotiaana hänet valitaan Turkin vankilasta kiintiöpakolaiseksi Suomeen. Hän kertoo äidistään, kuinka hän tuli poikansa luokse. Mutta vaikenee tavasta, mitenkä se järjestyi. Rastatukka on ollut täällä jo vuosia. Hän kertoi, kuinka kolme vartiomiestä otti hänet kiinni ja hakkasi henkihieveriin. Kun ei ollut silminnäkijöitä, ei pahoinpitelyä voinut todistaa tapahtuneeksi. 

Siinä muiden kuuden miljardin kohtalo on minussa omakohtaisena kokemuksena. Mitä joukkohaudoissa teloitettujen hampaat eivät kerro tutkijoille, sen kertovat sodankauhut kokeneet ihmiset ruotsalaiselle lääkärille sotatoimialueella. Saman kauhun hän kohtasi äitinsä kasvoilla. Hän oli raiskaajaisän tytär. Vasta tänä päivänä julistetaan seksuaalirikokset ja kidutukset sotarikoksiksi. Tämän sallii laki rauhan aikana hyvinvointivaltion kaatopaikalla. Siitä pitää minun kertoa elävänä selvinneenä, kun arvonimellä "varhennettu vanhus" on minut saatu eläkeläiseksi. 

Ranskalainen nunna 75-vuotiaana joutui eläkkeelle. Hän rukoili, että Jumala lähettäisi maailman pahimpaan paikkaan. Hän löysi itsensä Kairon kaatopaikalta. Kymmenmiljoonainen kaatopaikkakansa eli kaatopaikan varassa. Nunna jatkoi työtänsä opettajana. Opetti lapsia lukemaan ja samalla antoi miehille perheneuvontaa. Se olisi ainoa tapa parantaa omaa elämäänsä. Kauppojen roskiksilla käy kuhina. Ihmiset hakevat ruokaa City-keskuksien roskalaatikoista. Meille syötetään projektikokeilumalleja, jotka eivät jää elämään. Kielletään puhumasta, kuinka joku on selvinnyt omaishoitajana. 

Se on omaa hömppää, joka olisi vaiennettava lääkityksellä tai pakkohoidolla. Vanha kettu ei syö myrkkyä, mutta kiittää veritulpasta. Se opetti, ettei tarvitse oppia uusia menetelmiä hoitaa ihmisiä, vaan lääkintöhallituksen rekisteröity ammattinimike "laillistettu hieroja" laillistettujen lääkärien ja fysioterapeuttien kanssa on kilpailuetu ihmisten hoitajana ja ymmärtäjänä. Minusta tuli sosiaalinen hieroja, mutta lääkäreistä ja fysioterapeuteista on tullut laillistettuja rahastajia. Rahat on kupattu kuiviin kaatopaikalla, kutsutaan hoidettavat uusrikkaista naapureista. Tähän on tultu, minua ei saa uudeksi varaosilla. Olen ihmeparantunut.

Uppikset

Heinäkuu
Jos olet syntynyt heinäkuussa
tule kanssani keinumaan.
Pihakeinussa koivun alla
hurjan hurjasti keinutaan.

Elina Karjalainen riimitteli meille heinäkuussa syntyneille syntymäpäiväkutsurunon. Yhteiset juhlat meillä neljällä kahdeksasta on pitämättä. Ei olla enää mahduttu samoille kutsuille. Jos se suuri päivä vielä koittaisi, olisi minulla tallessa mummon esiliinat jokaiselle. Olemmehan saman mummon jatke. Mummo oli jokaiselle lapselleen tasapuolinen. Jokaisessa perheessä on kuitenkin oltava esikoisensa ja kuopuksensa. Kuka ei ollut sijalukuunsa tyytyväinen, hänellä on lain suoma oikeus hämmentää koko järjestys uusiksi. Siihen ei voinut vaikuttaa vanhempien eläessään ilmoittama tahto. 

Tuhlaajatytär oli antanut oikeuden tulla pesänosakkaasi suolta löytämänsä leskimiehen. Rokka nimitti kuoviksi aina nokittelevaa, olisiko hän suoukko vai suokukko. Hän on minua opettanut olemaan tuhlaajatyttären sisar. Vävyistä tuli ne seitsämät veljekset, jotka ottivat oikeudet arvottaa vanhemmat miljonääreiksi. Nyt enkeliukin kuoltua olemme aikamme hallitsijoita. Virallisten valtionpäämiesten takaa on aina löytynyt vallankäyttäjät, jotta miehet voivat ratsastaa. 

Minua on kehoitettu lähtemään ja jättämään kaikki, mutta en voi myydä toisten omaa. Sen tekee yhteiskunta puolestani. Ottaa omin luvin, mitä haluaa. Ja maksan kulutusluotolla toimituspalkkion ulosmittauksen uhalla. Kahdeksan vuoden hiljaisuus on minua puhutellut. Sisarukset myivät minut pesänjakajille kuin veljet Joosefin jo äidin hautajaispäivänä. En kuulunut enää joukkoon. Vielä elättelen mielessäni kokoontumista heinäkuussa lapsuuskotiin keinumaan Kiikkukalliolla ilman onnellisesti onnettomien sateenkaariperheen jäseniä. Heistä ollaan leipomassa perheministereitä, kun äidit huolehtivat äidiltään saamansa perimän mukaan lapsistaan ja lapsenlapsistaan. 

Voi, meitä sodasta elävänä palanneiden isien lapsia. Tämän päivän isät eivät puolusta maata, eivätkä kotia eivätkä kunnioita uskontoa, vaan tarvitaan Areenan kokoinen areena rodun jalostuksen tuotteena uusien karihtojen kanssa puhdasrotuisten jälkeläisten sukukokoukselle. Roosan mukaan tehdään reilua kauppaa pornolla. Olen istunut ladon kynnyksellä ja katsonut kuinka vilja luopuu siemenistään ja jäljelle jää eläinten käyttöön pehkua puimatantereella. Se on elämänmittainen prosessi.

tiistai 1. heinäkuuta 2008

Vaikea potilas

"En mittaa sinun verenpainettasi", sanoi nuori sairaanhoitaja tuuratessaan kesällä vakinaista diabeteshoitajaa. Verenpaineenmittaus kuuluu kotisairaanhoitoon. Vaikea potilas oli tullut yllätetyksi itse teosta. Hän oli kotikäynnillä kotisairaanhoidonpiiriin kuuluvan vanhan rouvan luona. Ei häntä kutsuttu joka kotiin, jos kävijöitä oli runsaasti, mutta kun vanheneminen jatkui ja avuntarve lisääntyi, vaikeaa potilasta vaadittiin tulemaan lääkärinmääräykseen vedoten. 

Vanhat naiset olivat kaikki toistensa kaltaisia: kenellä oli ollut virka, kenen miehellä titteli, kuka asui osakkeessa, jossa oli parkettilattiat, kenen lapset olivat edistyneet maailmassa ja kaiken huippuna Hitu-Iita, joka piti pystyssä rahoillaan maailmanpankkia. Olihan hänen tyttärellään musta mies. Kotisairaanhoitaja tulla tupsahti mittaamaan verenpainetta. Siinä samalla vaikea potilas sai tietää sairastavansa verenpainetautia. Sillä kotikäynnillä löytyi garderobista silkkipusero, jota rouva ei ollut etsimisestä huolimatta löytänyt. Luetteli kävijöiden nimiä, kuka olisi hänen silkkipuseronsa varastanut. Siellähän se oli rouvan vaatekaapissa. 

Vaikean potilaan tuli aloittaa verenpaineen seurantakäynnit kotisairaanhoidossa. Siellä oli oppilas kesätyössä. Kyseli nimet ja täytti potilaskortin. Hänellä oli oikea ote kyselyineen ja ohjeineen uuden potilassuhteen alkaessa. Johtavan hoitajan mielestä oppilas oli käyttänyt liikaa aikaa. Potilaan selän taakse siirtyen hän läksytti oppilasta kohdistaen tarpeettoman viivytyksen asiakkaan tilille: 
- Tämä hoitaa itse verenpaineensa. Vaikean potilaan sydän reagoi. Muljahti muutaman kerran kiinnityspiuhojen ympäri eikä ole palautunut paikalleen, vaan johdot ovat solmussa. Sinne huoneeseen en enää mene. Vaikea potilas sai toisen mittauspisteen, mutta sijaisen saama tieto potilasta oli kerrottu ja väritetty etukäteen jokaisen ajatusmaailman mukaan. "Mittaahan ensiksi, kerron sitten, mistä verenpaine johtuu." 

Lukemat eivät olleet hoitotasolla lääkityksestä huolimatta, kun keskeytymätön 3-vuorotyö oli tullut vaativammaksi. Kuusi kertaa yössä nousta nostamaan potilasta olisi pitänyt bilettäjätkin hereillä. Joka hetki vielä huoli syöpälapsen sytostaatti- ja sädehoitojen vaikutuksesta. 2-vuotiaalle rakennettiin muotti sädetyksen aikana paikallaan pysymistä varten. Tyttö oli väsynyt. Hän pyysi päästä muottiin nukkumaan. Sairauksien kanssa edettiin vaihtelevalla menestyksellä. Voitiin paremmin, oltiin kotona. Voitiin huonommin, piti turvautua lääkärin apuun. Kun hoidot lopetettiin, tilasin kuolintodistuksen hautaamista varten. Sen jälkeen vaikea potilas ei ollut välj'vouhkana isän ja lääkärin välillä. 
- Vie kotiin, sairaala on täynnä.
- Nyt en enää vie, järjestelen muuttoa pois.
- Pitää kysyä lääkäriltä.  Huomenna: 
- Mitä lääkäri vastasi? 
 - Vie sitten kun vie. 

Ja niin hän poistui mahtava peräsin käytävän seinästä seinään lieputtaen pullein purjein kansliaan. "Kuinka hevosesi pärjäsi raveissa", nuori mies esitti kysymyksen. Yhtä iloinen vastaus: "Laukkaan sortui", mutta vaikean potilaan nähdessään ammatti-imago on hetkessä hartioilla. 10 kirjaa lapsuudesta kertoo Nalle Puhin juuttuneen kiinni. Hän ei ollut hyödytön. Voisinko käyttää jalkaasi pyyhetelineenä, kysyi kaveri kohteliaasti. 

mainos.jarkko lähettää kuvia sähköpostiin ennen hoitoa ja hoidon jälkeen. Joku lähettää kuvia, missä ilmapallo pitää hoidon kohteen jatkuvasti koholla. Tekninen kehitys lähti etenemään nuppineulan pään kokoisesta valosta kellotaulussa. Mutta mitä virkaa on kellolla, jos ei muista kotiintuloaikoja. Kolme viikkoa teillä tietymättömillä. Pitäisikö tehdä katoamisilmoitus. Sama koskee digi-tv:tä. Analoginen loppui, yhteys pätkii, mutta pätkiköön. Laajakaistaan lisätään nopeutta, jota vaikea potilas ei tarvitse. Mutta hidastaako se nykyisen nopeuden, kun matelukaista pientareella palautetaan. 

Vaikea potilas tietää, missä haluaa olla mukana, eikä hänelle tarvitse ilmoittaa, mitä vailla on, kuponkiuutisilla, puhelinmyynnillä eikä käyttämällä rekisteritietoja omien tarkoitusten mukaan. Vaikea potilas on tehnyt ilvekset poistuessaan sukulaissieluttomien kokouksista, kun on provosoitunut. Siinä on provosoijallekin näytönpaikka, kuinka naapuri vaikuttaa rajan takana asuvien kansalaistensa oikeuksien puolesta valtioiden väliseen vuorovaikutukseen. Kansallinen herääminen on sukua Virossa saatuun herätykseen. Kun idästä tuulee, on se samaa tuulta onko valtio nimeltään entinen NL vai nykyinen Venäjä. Se on aina itätuulta Siperiasta.