tiistai 24. kesäkuuta 2008

Kyrö, kerjäläiset ja 15. yö

Painajainen saapuu aina 15. yö samanlaisena, kun se tuli ensikerran kuin ensi-ilta jännittyneessä odotuksessa. En osannut siihen varautua. Toisten painajaisissa olen ollut mukana, kun helvetti on päässyt valloilleen. Nyt katson totuutta hereillä silmät auki. Totuus on selvä kuin vesi, mutta vuotaa kuin seula. On punotettu kuin tomaatit totuuden sihistessä paineena sisällä. Tähän on tultu liittotasolla, joka on lavea ennen vallan keskittymistä huipulle. Meillä on sellaiset johtajat kuin rahaliittolaiset valitsijana. 

Mitä mielikuvia herättää sosiaalinen hieroja, omaishoitaja, pesänhoitaja, sukupolvenvaihdoksessa jatkaja ja luopuja? Kauan jaksoi Kyrö kantaa syyllisyyttä dopingista. Minä puhuin työssä uupuneille asiakkaille. Jos hemohess saa meidät suutelemaan maata jokaisen voiton jälkeen, pyydän Kyrön laillisesti lisäämään jaksamista ja työniloa lamassa kylvetetyille ihmisille. 
Hakiessani työhistorian kirjanpitoaineiston agabena-tileistä huomasin, kuka oli tehnyt rehellisesti työtä puolestani. Samaa en voi sanoa lakisääteisestä eläkevakuutuksesta Kansa-yhtiössä. Punapääoma teki konkurssin ja valkopää myi velat ulkolaisen perinnän kohteeksi. 

Kaupungilta ostamani työhuone oli kauniissa Käsityöläisten talossa. Käsityöläiset eivät jaksaneet maksaa osakkeitaan omiksi, vaan osakkeet joutuivat pankin haltuun. Korko hipoi 20 %, mutta sain lainani maksetuksi. Seiniä kaadettiin ympäriltä ja pankki myi minut työhuoneineni välimiesoikeudella uhaten liikemiehille. Hieroja ilman työhuonetta työskennelköön kadulla ja mieluummin EU:n naiskaupan kiintiössä. Nais-, huume- ja asekauppa on rahakkainta puhaa ja sitä hoidetaan meidän rahoilla korkeimmalta taholta. 

Ratkaisuna on toimia yksilönä epävirallisessa organisaatiossa, ratkoa ennalta arvaamattomia ongelmia ilman budjetoituja rahoja. Minulle kuuluvia lakisääteisiä etuuksia en kerjää. Tässä on hakemus, johon odotan lopullista päätöstä. Minulle on annettava se, mikä minulle kuuluu kerjäämättä ja valitusten kautta sitä odottamatta. Kysyn ehdokkaalta uudelleen: 
- Mitä olen jättänyt tekemättä? Olen kasvattanut kaksi lasta, huolehtinut vanhemmistani, hoitanut yhteiset asiat kaikkien osakkaiden eduksi. Kela antoi arvonimen "Varhennettu vanhus" osamaksulla, jota maksan viimeiseen eläke-erään asti. Tuhlaajapojalla ja tuhlaajatyttärellä on suuri ero.

Ei kommentteja: