torstai 17. huhtikuuta 2008

Sukupolvien pöytä

Nachtisch
Sukupolvien pöytä on ollut katettuna elämäni ajan jo lähes 67 vuotta. En tarkastele aikaa pilkkuja viilaten. Sitä ovat tehneet toiset puolestani. On halottu hiuksia ja mitä lie pisteille tehty. Katson elämäni suuria linjoja. Olen ollut aikaani edellä, mitä globaaliin maailmaan tulee. Tämän päivän poliittinen näkökulma meidän saavutetusta hyvinvoinnista pitää purkaa. On katsottava kehitysmaiden köyhyyttä poliitikon silmin ja hävettävä omaa tyytymättömyyttään, onpa sitten työtön, sairas, 'elintasoa' etsivä maahanmuuttaja tai Suomeen tuotu prostituoitu. Puhumattakaan jaksamisen äärirajoilla pienillä rahoilla budjettiaan pyörittävistä omaishoitajista, eläkeläisistä ja muista selviäjistä, joiden kukkaronvartijana toimivat varkaat. 

Oma oivallukseni on tullut jälkijunassa "zu Hause Pflegen"-pestin päätyttyä. Siihen auttoi löydetty Juudaksen evankeliumi etukäteen sopimisesta suostua kavaltajaksi. Omaishoitajana toimin omalla kustannuksella käyttäen vanhempieni eläkkeet heidän elämiseen. Olisinpa ymmärtänyt luovuttaa vapaaehtoisesti yhteiskunnalle ja kaikille halukkaille, mitä vanhempani jättivät perinnöksi. Mutta minulle ei suotu 30 hopearahaa kavaltamisesta, joten pidin kiinni 1/8 lahjakirjaosuudesta lapsuuskotiin. Siitä siunautui kaikkien vaiheiden jälkeen isän kuoltua miljonääri-isän perintö. Nyt olen valmis vaikka pussaamaan inhoten hierojien edunvalvojaa paljastaakseni, kuinka kavaltajan tavalla hän toimii edunvalvojana joka asiassa. Nostaa esille kysymyksiä epäkohdista ja viheltää pelin poikki ilmoittamalla: Show must go, on sellaiset pelisäännöt. 

Saksalaisessa juhlapuheessa tunsin lukkarinrakkautta, kun puhuja kertoi kannattavasta kultaisesta kädenpuristuksesta, jolla Nokia voi siirtää tehtaansa Bochumista Romaniaan. Samoin katsoin esitystä, kuinka kaasuputki vedetään Itämereen, kunhan paikasta sovitaan. Asioilla on puolensa ja puolensa muualla maailmassa. Meillä ei ole kuin tsaarinaikainen yksi vaihtoehto, josta on jäänyt elämään sanonta: Kyllä Siperia opettaa. Meillä se oli v.1918 ja Fellmanninpellot. Minut vapauttaa tästä syyttömyys: Ennen syntymääni olleisiin tapahtumiin ei ole minulla osaa eikä arpaa. Eikä syntymäni jälkeenkään vuodesta 1941. Olen vapaa ferrarinpunainen. Sekin riittää ärsykkeeksi kuin punainen vaate härälle joka taholle, mikä minun olemassaolossa ketäkin ärsyttää. Saa vapaasti nähdä punaista. Minulla on vihreäaalto menossa.

Ei kommentteja: