perjantai 21. joulukuuta 2007

Joulun lapsi

Marianne-raidoitus yöpaidassa soittelee tyttö joulun kelloja. Jouluna kellot kajahtaa kirkontornissa. Pienet kellot kilisee kuin kulkuset. Aisakellot helkkää. Kynttilät soittelevat lämmöllään enkelikelloa. Pieni rumpalipoika on kulkueen paras tahdittaja. Sinivuorten yö siellä uuras työ, se on päättynyt, jo on juhla nyt. Lala lallallaa, helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin. Kun maass' on hanki ja järvet jäässä, ja silmä sammunut auringon, kun pääsky pitkän on matkan päässä, ja metsä autio, lauluton, käy lämmin henkäys talvisäässä: Kun joulu on. 

Ilmastonmuutos on tosiasia. Pohjolaan kuuluva talvi antaa odottaa itseään ja sen kustannuksella tapahtuva joulumyynti romahtaa. Miksi Joosef ja Maria lähtivät Betlehemiin. Tämän päivän yksinjätetyn lapsen tieto tapahtumasta. 
Vanhemmat sanoivat menevänsä hakemaan veronpalautuksia. Kun rahat on törsätty paluumatkalla turhuuteen, tunteeko kukaan enää lämmintä henkäystä ja muistaa: Valoa vaikk' en näekään, sen tiedän loistavan. On kaksi pysyvää. Kirkasvalohoito ja joulu.

Ei kommentteja: