lauantai 24. marraskuuta 2007

Parem saada kinga,

Tiedän saaneeni kenkää lukemattomia kertoja. Olen kuitenkin aavistanut tulossa olevan tohvelinlennon ja osannut vaihtaa maisemaa. Jos kengänkorko on ollut kuin digi-taattori Chauzescun rouvan timanteilla koristeltu, olisi niistä talteenotetuista kengistä karttunut omaisuus. Mutta olen löytänyt oikean Tuhkimon lasikengän. Sillä on jotakin yhteistä minun kanssani. Kertoo tämän päivän sadun Tuhkimosta. 
- Sinä kulkija 16-vuotias, mikä särki sun sydämesi? Minä ikäerosta huolimatta voin suoraan sanoa suurinpiirtein "sellaista elämä on". 

Tämän aamun mietteenä olen kuin politiikan avioerolapsi. Koti siellä ja koti täällä. Mieluummin olisin siellä, mutta olosuhteiden pakosta keitän aamukahvini täällä. Yhteiskunnan kengänheittäjät, historiankirjassa muilutettujen ja muiluttajien jälkeläiset ovat varmuuden vuoksi asettuneet samalle puolelle kivet kourassa. Eivät tiedä, kumpiko puoli on köydenvedossa vahvoilla tänään. Erotuomari vetää varoittamatta terävän miekan, sivaltaa köyden poikkki. Köydenvetäjät lentävät selälleen omaan suuntaansa. 

Kukaan ei hurraa, vähin äänin ravistellaan kura pois vaatteista. Urheiluvammat tutkitaan. Lähdetään tikattavaksi ja paikattavaksi, ovathan ne urheiluvammoja. Puolesta tai vastaan selkäänsäsaaneella on edessä jonotus tai kiirellinen hoitovirhe, jos et tiedä potilaana oikeuksiasi. "Jos minulla on polvessa ky(u)sta", niin ei se parane lähettämällä kielipuolen luo selvittämään, mikä vika minulla on päässä, kun en suostu tekonivelleikkaukseen siitä konsultaatiosta hälyytysajoneuvolla vietynä.

Ei kommentteja: