perjantai 26. lokakuuta 2007

Lehm ja koiv

Heli Laaksosen runo "Lehm ja koiv" on simultaanitulkattu jokaisen omalle murteelle ja kielelle. Ja kas kummaa, se herätti kuolleista meidän väsyneet nahkat. Mansikki huutaa ämyriin herätystä ja lupaa kaikille oikeuden lisätä mielipiteensä luetteloon, mitä ei enää tahdo. Iskelmässä perutaan häitä ja yhteisiä hautapaikkoja. Tämä on toinen kategoria, joka seuraa, kun ei enää vannota valoja sanomalla "TAHDON", I DO, DA DA. 

Kolmen valan vannonut mies ei ymmärtänyt, mitä vala merkitsee. Isälleni "Siniristilippumme, sulle valan vannomme sydämin. Sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin" merkitsi ensiksi uskollisuutta lähteä sotaan, kun kutsu kuului. Porttivahtina sotatoimialueella aloittanut sotapoika on enemmän merkkien ja rituaalien perään itsenäisyyspäivänä. Kuka juhlii ja kenenkä saavutuksia tänä päivänä? 
Olin valatilaisuudessa ja lämpimämmin minua sykähdytti alokkaiden sarkavaatteissa ohimarssi kuin vapauden patsaana kaupungintalon puistossa seisova alaston vapaudenpatsas. 

Puku tai asemasta kertova uniformu ei miestä tee. Upseerinuralla edennyt kertoi sen kokeilleensa ja tulleensa torjutuksi toistamiseen. En tunne edes sääliä herroja kohtaan. Itse he itsensä ovat narsistisesti ylentäneet. Linnanjuhlien nuoret kadetit ovat ilmeettöminä ja eleettöminä läksynsä oppineet. Sitä sanotaan kuriksi, kun osaa pokkuroida.

Mansikki on kokenut toisen tulemisen. Korvamerkit puuttuvat senkin uhalla, että toisesta korvasta puuttuu pala. Onhan sekin meidän korvapuolen Mansikin tuntomerkki. Lapsuudesta kuulen äidin hätääntyneen äänen. " Ne tulivat ja veivät." Navetta oli yhtä hännänhuisketta vähempänä. Saksat, eilispäivän ostoasiamiehet olivat asialla. Kävivät hakemassa, missä tiesivät vasikoita syntyneen. Nyt lehmät ovat tulleet inhimillisemmiksi kuin ihmiset itse. Suomalaisuudesta kertoo joutsenmerkki. 

Lähden piknikille maalais- ja perinnemaisemanhoitajien kanssa ja kuuntelen Juhlikin kellon kilinää luostarin kellojen soidessa. Se soi taustamusiikkina Vihtaniemen kärjessä ja tuulikanteleessa eikä ole vaihdettavissa mielialojen mukaan. Se on ikiaikaista musiikkia korville ja lepoa sielulle. Sitä kuunnellessa en tarvitse kuulosuojaimia säilyttääkseni kuuloni sähköisen räminän, huudon ja naurunkäkätyksen desibelivoimalla pyyhkäistessä ylitseni. Kuvakollaasi saa uuden lehmänkuvan ja kukkivan puna-apilan.

26.4.2014
On tullut aika kertoa, mitä haluan ja mitä en halua.


Die Kuh und Die Birke
Ich will die Kuh unter der Birke sein.
Ich will nicht kreativ sein.
Ich will nicht das neue Layout - Programmen lernen.
Ich will nicht die Mutter - Tochter Beziehung klären.
Ich will nicht den Brief zur Post bringen.
Ich will nicht die Tante vom Sozialamt anrufen.
Ich will nicht einen einzigen Pin - Code merken.
Lass mich die Kuh unter der Birke sein.
Tragt mein müdes Fell auf den Stubenboden vor den Kachelofen.
Lehm ja koiv (Heli Laaksonen) 
saksaksi kääntäneet 
Mark Mallon, Nina Mallon und Herr Buschhausen.

Suvivirsi sai luvan kaikua kevätjuhlissa. Kukapa siitä löytää uskonnollisuutta stadin slangilla eihän 10 käskyäkään saanut julkaisulupaa tekstiversiona hartauksien arkistossa.

Suvivirsi stadin slangilla:

1. Jo pukkas glaiduu aikaa
on kesis viimeinkin.
Ja minne vaan kun tsiigaa,
nii hittaa blumsterin.
Ja kaiken uusiks duunaa
noi säteet suulperin.
Ne stadin nyyaks puunaa,
vek stikkaan perperin.

2. Taas nurtsit vihannoivat
ja hiffaat fogelin.
Puut Pitskun huminoivat
Valgan ja Ogelin.
Nyt ei sun tarvii snärkkää
tai tinttaa humalaa:
Kyl ihmehommat järkkää
toi meidän Jumala. 

Ei kommentteja: