torstai 14. kesäkuuta 2007

Pesänryöstäjät

Luonnossa on käynnissä kova taistelu siitä, kuka saa lisääntyä ja pitää maata elävänä ja asuttuna. On monta tapaa puolustaa reviiriään. Ne ovat geeneissä kulkevia kirjoittamattomia viettiä ja vaistoja, että tasapaino säilyy. 
Ihminen on ainoa, joka laatii lakeja enemmistön suojaksi ja vähemmistöön kuuluva ottaa tietämättään riskin, kun pesänryöstäjät iskevät. Heitä sanotaan nurkanvaltaajiksi. Monen kohdalla ahneus on tuottanut odotetun lopputuloksen. Hyvä veli - järjestelmä jättää kuitenkin leivättömän pöydän ääressä tuomitsematta, kun sillä voi varmistaa oman palkkionsa. 

Katson omaa työhistoriaani ja ympäristöä inventaaria tehdessäni, huomaan olevani kuin Anne Franck'in isä. Ympärillä on rauha, mutta Fellmanninpelto- kokemukset geeneissä seuraavat minua loppuelämän ajan. Muistolaatta on valmis, odottaa matkaa synnyinseudulleni ja isovanhempieni haudalle. Sedälleni on nyt nimellinen hautapaikka. 
Oliko tapulin takana oleva tietty koivu hautapaikan merkkinä vain todeksi muuttunut muistelupaikka ja joukkohauta kuitenkin lopullinen leposija? Siellä jossakin joka tapauksessa. 

Minun tuhkaa ei tarvitse lähteä Himalajalle viemään. Siitä olen antanut tiedon ja ehkä kirjoitan sen vielä papereihini muistutukseksi. Täältä tullaan maailma, vaikka netin kautta yhteistyö ja verkottuminen on alkutekijöissään. Minulle se antaa mahdollisuuden kirjoittaa ja tallentaa paperitta. Projektikoulutuksissa sain vähän esimakua siitä, mitä kaikkea olisi mahdollista tehdä tietokoneen kautta, mutta 5 mappia/projekti tuotti 20 mappia 1095 yön uurastuksesta. SWOT-analyysin 4 kuvaa kertoo kuitenkin kaiken omaishoidon kautta sukupolvenvaihdoksesta. Nurkanvaltaajien mielestä se ei ole kuitenkaan mahdollista tämän päivän Suomessa. Kaikkesta pitää luopua. Jos omistamansa lahjoittaisi, se ei kelpaa. Kiinnipitäminen lain mukaan käy kalliiksi, menettää omaisuutensa ja maksaa vielä oikeudenkäyntikulut. 

Minulla on vielä henkikulta tallella, vaikka sitä on arvioitu, onko minulla elinkelpoisuutta 29 ikävuoden jälkeen. Sedälläni ei ollut, isälläni ei ollut sodassa kansalaiskuntoisuutta, kun oli torpparinpoika ja isoisäkin oli tappouhkauksen alla. Tämä muistuttaa jo kukkotappelun vastakkainasettelua.

Ei kommentteja: