keskiviikko 2. toukokuuta 2007

Uusi usko

Uskotko sinä vaalilupaukseen hoitajien palkankorotuksesta? Siinäpä onkin todistamista uskonasiassa. Nyt puhujanpaikalta oppositio huutaa. Ainoa keino on ryhtyä lakkoon. Valitsin 20 vuotta sitten toisen tien. Työni oli hinnoiteltu ylhäältä sosiaaliseksi hieronnaksi, 10% alennus eläkeläisille. Kansanedustajan äiti piti itsestään selvänä, että hän oli ilman ajanvarausta numero 1. Minun periaatteeni oli toinen. En nostanut hintaa, vaan jätin sisäänlämpiävän palvelukeskuksen tuulettumaan. Nyt minulla on vara hieroa ilmaiseksi, kun saan eläkkeen. 

Mummo polvesta parani, kun vanha sanonta ja toive "Pojasta polvi paranee" on menettänyt merkityksensä. Poika värväytyi hierojien edunvalvojaksi lääkäriystävän avustuksella. Tervehti kadulla sanoa lojauttamalla päin näkimiä: Hieroja on kuin katuhuora, pitää hieroa periaatteella, kuka kysyy, kuka maksaa. Tämäkö on edunvalvontaa? Iloitsen siivet saaneista hoitajista, jotka osaavat lentää muille maille vierahille, joissa vielä hoidetaan sairastuneta. Kuka hoitaisi pyöveleitä, kun samaa tappamista on kontrollin puute sanoa lojauttamisessa? 
Kiitos vappua, vapun jälkeen. Alkanut on uusi aika, historia toistaa itseään. Kaikkia irtopäitä yhdistämällä suurella rahalla saatiin uudet edustajat kansan puolestapuhujiksi. Poliittiset perheet jähmettyvät paikalleen kuin jouluseimi. Ministeriäiti, koti-isä ja vastasyntynyt. Mitähän tästä lapsesta tulee?

Ei kommentteja: